tiistai 29. joulukuuta 2015

Omatoimitreenejä joulukuussa

Kun nyt hankin sen kausikortin Active Dogin hallille, ollaan käyty siellä treenaamassa ohjattujen treenien lisäksi kerran viikossa. On ihan hyvä päästä treenaamaan yksinkin niitä juttuja mitä ollaan ohjatuissa opeteltu. Saa varmuutta sekä koira että minä. Ja onhan se hauskaakin! Tässä muutama video.










Ensi vuonna jatketaan!

maanantai 28. joulukuuta 2015

Joulukin jo meni...

Tänä jouluna käytiin isän luona, niin kuin ollaan jo monena vuotena tehty. Viime jouluna oli Helmi ja Elena, nyt Helmi ja Essi. Enpä olisi arvannut että viime joulu oli Elenan viimeinen joulu.



Essille tuli 22. päivä joku mahatauti, oli oksennellut ja ripuloinut yksin ollessaan. Vähän jännitin, että ehtiikö se parantua ennen aattoa ja että tarttuuko tauti Helmiin. Essi ehti hyvin parantua, mutta Helmi teki aattona yhden ripulikakan. Se jäi onneksi siihen. Aatto meni oikein mukavasti, vaikka alussa Essillä oli virtaa hiukan liikaa. Se kävi pomppimassa jokaisen luona, vei isän villasukat, crocksit ja monon. Ehti käväistä olohuoneen sohvapöydälläkin pari kertaa, riepottaa sohvatyynyjä ja käydä sängyssä haukkumassa omalle kuvalleen, jonka näki ikkunasta. No rauhoittui sitten syömään puruluuta kun me ihmiset ruvettiin syömään jouluruokaa. Loppuillan enimmäkseen nukkui. Helmi kävi pyytämässä rapsutuksia kaikilta ja vaikutti ihan tyytyväiseltä. Loppuillasta Helmi muuttui ihan vaisuksi ja kun lähdettiin, Helmi käveli jäykästi korvat takana ja häntä alhaalla. Joku sillä oli hätänä. Kotona söi ruokaansa, mutta jätti vähän. Illan nukkui häkissään. Seuraavana päivänä oli melko normaali, mutta rupesi aivastelemaan ja kuulosti nuhaiselta. En ole sitä nyt käyttänyt lenkillä ollenkaan, vain tarpeillaan pikaisesti. Tänään ei ole ollut enää nuhainen.

Eilen tuli tasan vuosi siitä kun hain Essin kotiin. Essi on kyllä tehnyt elämästäni paljon iloisemman tempauksillaan ja iloisella olemuksellaan. Koskaan ennen en ole nauranut koirani tekemisille ja oivalluksille niin paljon kuin Essille. Essi on aina niin iloinen, "nauraa" :)

Helmillä oli välillä pitkä pinna Essin kanssa :)
 
 


tiistai 1. joulukuuta 2015

Treenejä Helmin kanssa

Vaikka olen keskittynyt pääasiassa treenaamaan Essin kanssa, niin tehdään me jotain Helminkin kanssa välillä. Olen miettinyt, että jos menisi Helmin kanssa agilityyn valmistavalle kurssille, joka alkaisi helmikuussa. Olen käynyt Helminkin kanssa pentukurssin Active Dogilla elokuussa 2012 kun Helmi oli 4kk. Kurssilla Helmi oli reipas ja teki mielellään niitä asioita. Ilmoitin Helmin myös agilityyn valmistavalle kurssille, joka alkoi heti pentukurssin jälkeen. Mutta jotain tapahtui siinä välissä, koska Helmi oli uudella kurssilla todella pelokas. Kurssi oli samassa tutussa hallissa missä pentukurssikin oli ollut, mutta Helmi oli ihan kauhuissaan. Se ei pystynyt syömään makupalaa, koska sitä pelotti niin paljon. Siitä kurssista ei sitten oikein mitään tullut Helmin pelokkuuden takia. Ihan viimeisellä kerralla Helmi oli jo reippaampi. Mentiin hyppy ja putki ja Helmi meni ne vauhdilla ja putken jälkeen karkasi lähellä istuvan Pekan luo. Helmi oli ihan innoissaan. Mutta en sitten jatkanut sen kanssa enää seuraavalle kurssille noiden pelkojen takia. Helmi oli silloin joka paikassa todella arka ja pelokas. Lenkeistäkään ei tullut mitään, kun Helmi käveli häntä alhaalla, matalana pälyillen pelokkaasti joka suuntaan. Ja ei pystynyt syömään missään muualla kuin kotona sisällä ja pihalla ihan kotioven vieressä. Helmi pelkäsi myös naksutinta. Yritin totuttaa Helmiä naksuttimeen, mutta ei onnistunut. Helmi säpsähti aina naksauksen kuullessaan ja meni matalaksi. Jätin naksuttimen vuodeksi kaappiin ja sitten kokeilin uudestaan. Sama juttu. Kokeilin monena päivänä peräkkäin, mutta mitään muutosta Helmin reaktioon ei tullut. Helmi ei myöskään koskaan ole itse tarjonnut mitään toimintaa. Kun se huomaa, että odotan siltä jotain, menee se makaamaan eteeni ja tuijottaa minua. Se makaa siinä vaikka puoli tuntia. Noiden syiden takia olin jo luopunut toivosta, että Helmin kanssa voisi harrastaa mitään.

Nyt pitkän tauon jälkeen kokeilin uudestaan naksutinta ja sitä, että josko Helmi tarjoaisi itsekin jotain. Askartelin Helmille sopivankokoisen korokkeen, minkä avulla voi opetella 2on2off-kontakteja. Ensin ohjasin Helmiä nameilla korokkeen päälle ja niin, että sen etujalat on lattialla ja takajalat korokkeen päällä. Sitten pikkuhiljaa vähensin omaa ohjausta ja odotin, että hoksaako Helmi itse mennä korokkeelle. Kun se hoksasi, otin naksuttimen mukaan. Naksautin aina kun se oli oikeassa asennossa ja annoin namin sen etujalkojen väliin. Helmi ei enää pelännyt naksuttimen ääntä ja se rupesi itse hakeutumaan korokkeelle ja tarjosi oikeaa asentoa. Kokeilin myös kosketusalustaa ja sekin meni hyvin, Helmi meni itse alustalle, vaikka se oli kauempana. Kaikki asiat tuntui menevän paljon helpommin ja vaivattomammin nyt.

Helmi tykkää tehdä temppuja ja sillä se homma menee ihan sähläämiseksi kun se on niin innoissaan. Se ei malta odottaa käskyjä, vaan tekee kaikkea mitä se osaa. Muutamia juttuja ollaan nyt treenattu, mitä agilityyn valmistavalla kurssilla tehdään.

 
Kontaktitreenejä korokkeen avulla
 
Tolpan kiertämistä
 
Namikupille juoksemista
 
 
 
Jalkojen välistä pujottelua