tiistai 11. lokakuuta 2016

Oonan kuulumisia

Oonan pentukurssi on nyt käyty. 10 kerran kurssista viimeiset 4 kertaa meni jo hyvin. Eli Oona rupesi tekemään niitä juttuja mielellään. Alussa se vain haahuili, ei kuunnellut eikä kiinnostunut makupaloista tarpeeksi. Mutta kun kokeilin possun kinkkusuikaleista leikattuja paloja uunissa kypsennettynä, niin johan Oonallakin into heräsi :) Nakit, juusto ym. helpot namit ei kiinnostaneet. Oona on kuitenkin helppo siinä mielessä, että sitä ei kiinnosta toiset koirat ja sitä voi pitää irtikin. Se myös rauhoittuu heti kun ei tehdä mitään. Mutta sillä ei sitten olekaan vauhtia eikä sellaista "räjähtävää intoa". Ainakaan vielä. Hain Oonalle paikkaa agilityyn valmistavalle kurssille, joka on siis seuraava ja se pitää käydä ennen kuin voi päästä agilityn alkeiskurssille. Viimeisen pentukurssikerran jälkeen kouluttaja laittoi viestiä, että mitä jos Oona laitettaisiinkin suoraan agilityn alkeiskurssille. Että kun se jo osaa paljon sellaisia asioita joita opetellaan valmistavalla kurssilla. Ja koska minä osaan opettaa itsekin ne asiat mitä Oona ei vielä osaa. No totta kyllä, olenhan käynyt agilityyn valmistavan kurssin viimeksi helmi-huhtikuussa, Helmin kanssa. Ja sitä ennen Essin kanssa ja sitä ennen Elenan kanssa. Eli Oona aloittaa agilityn alkeiskurssin perjantaina 14.10. Samana päivänä Oona täyttää 7kk. 

Meillä on nyt paljon opeteltavaa, kun pitää saada treenattua kotona niitä asioita mitä agilityyn valmistavalla kurssilla tehdään. Ensimmäisenä ja ehkä tärkeimpänä on 2on2off-kontaktien treenaaminen korokkeella. Minulla oli jo kyseiseen tarkoitukseen tehty laatikko Essiä varten, mutta se on Oonalle vähän liian pieni, joten Pekka nikkaroi uuden, isomman. Sillä sitten aloitettiin opettelu viikonloppuna. Alussa Oona ei halunnut edes koskea laatikkoon, kierteli vain sen ympärillä. Oli aika vaikea saada napattua edes pieni asia mistä voin naksuttaa ja palkata. Ensimmäinen ja toinenkin treenikerta meni tuohon. Kolmannella kerralla Oona jo laittoi etujalat laatikon päälle ja neljännellä meni kokonaan laatikon päälle seisomaan. Viidennellä kerralla onnistui jo se ihan oikea asentokin, eli takajalat laatikon (korokkeen) päällä ja etujalat maassa. Seuraava vaihe on siirtyä naksuttelun sijaan etupalkkaan, eli namikuppiin. Koira menee korokkeelle oikeaan asentoon ja pysyy siinä, samalla katsoo vähän matkan päässä olevaa kuppia. Käskyllä saa mennä kupille hakemaan namin. 


Kooste pentukurssilta

Meillä on myös namikuppiongelma. Eli käydään yhdessä koiran kanssa viemässä kuppi, jossa on nami, vähän matkan päähän. Mennään takaisin lähtöpaikkaan, koira menee käskystä jalkojen väliin istumaan. Itse otan pari askelta sivulle. Koiran pitää katsoa kuppia ja käskysanalla saa lähteä kupille. Oona joko ei malta odottaa lähtökäskyä tai ei käskyn saadessaankaan lähde minnekään. Olen joutunut palauttamaan sen istumaan muutamia kertoja kun on ollut lähdössä ilman lupaa, niin siksi ei nyt meinaa lähteä luvallakaan. Olen treenannut erikseen käskyllä kupille menoa ja paikallaoloa. Sekä yhdistettynä. Erikseen sujuu kumpikin ongelmitta. Tämä on hankala asia, koska agilityssa namikupille fokusointi ja käskyllä sinne juokseminen on kaiken perusta. Ilman sitä taitoa ei oikein voida tehdä mitään. Oonan pitäisi osata sama asia mutta lelulle fokusointi kupin sijasta. Tällä hetkellä "kuollut lelu" ei Oonaa innosta. Se tykkää lelulla leikkimisestä, repii innoissaan ja juoksee perään kun heitän lelun. Mutta jos lelu on vain ollut lattialla hetken, ei Oona enää kiinnostu siitä. Tätäkin pitää treenata. Toki ollaan jo treenattukin, mutta ei tarpeeksi. 

Oonalla ei myöskään ole minkäänlaista putki-imua, vaikka putkea ollaan treenattu melko paljon. Minun pitää saatella Oona ihan putken suulle asti, itse se ei lähde sinne menemään edes metrin päästä. Tuo nyt varmasti kehittyy kun treenataan enemmän.